Ihanaa ilotella sarafaaneilla! Leikitellä kultakankailla ja hopeahapsuilla, kirjoa helmillä ja somistaa silkillä!

Teen tilauksesta sarafaanit, feresit (kerron myös mikä näiden ero on - vai onko?), rätsinät (paidat), peretniekat (essut), sorokat ja säpsät (päähineet), suhait (kevyet takit), sulkkuvyöt ja muut asusteet.

Puodista löytyy valmiita sarafaaneja, rätsinöitä, peretniekkoja, päähineitä, nuttuja jne.

Puodista löytyy myös hieno valikoima ohjeita, kaavoja ja tarvikkeita sarafaaneihin sinulle, joka haluat ommella itse.

Minut voi tilata pitämään luennon sarafaaneista tai kurssin niiden valmistamisesta!

 

 

Sarafaani (tai feresi) on karjalainen ortodoksinaisen puku. Se on ollut käytössä 1900-luvulle saakka Vienan Karjalassa, Aunuksessa ja osassa nykyistä Suomen Pohjois-Karjalaa.

Nimitykset - sarafaani tai feresi - ovat saman asian kaksi nimeä. Toisaalta, toisin paikoin feresi on tarkoittanut painokuvioista suorasarafaania, joissain paikoissa taas juuri päinvastoin. Itse kutsun koko pukuryhmää sarafaaneiksi, erotukseksi 1930-luvun jälkeen yleistyneelle uudelle feresille, jonka kehittelivät kansakoulun opettajat ja johon kuului lyhythihainen valkea pusero, valkea esiliina ja pikkukukkainen olkainhame, joka edestä tuli kovin ylös.

 

Sarafaaneja valmistettiin arkikäyttöön edullisemmista materiaaleista - pellavasta ja myöhemmin puuvillastakin - juhlaan silkistä, villasta, sametista, damastista ja hienoista painokankaista. Juhlavaan pukuun kuuluu kullankimallus, usein punainen väri, kankaiden runsaus, korut, silkit ja kerrospukeutuminen.

Sarafaanipukuun kuuluu useita osia. Olkainhametta on karkeasti kahta mallia: suorasarafaani ja kiilasarafaani. Suorasarafaani on se, jonka hameen yläreunassa on laskoksia. Kummastakin tyypistä on olemassa lukuisia variaatioita. Nimityksiä näille on myös eri paikoissa ja eri aikoina ollut lukuisia: kosto, sviitka, siitsa, kitaika, ympyriäinen, sussuna...

Rätsinä on paita. Se voi olla pidempi- tai lyhyempihihainen. Hihat voivat olla ns. lampaanlapahihat, jotka ovat ylhäältä leveät ja alhaalta kapeat, tai 3/4-mittaiset pussihihat, joiden hihansuissa on rimpsut ja kurottuun kohtaan voidaan sitoa punainen silkkinauha. Olkasauman tienoilla voi olla punaiset "muiskat" ja kainalotilkut voivat olla myös punaiset. Paita on pitkä.

Hameen päälle voidaan pukea sulkkuvyö, paksuista silkkilangoista viitelöity tai peukaloitu nauha, jonka päissä on stöpsyt eli tupsut tai bulberoiset eli kävyt. Vyö voi olla myös pirtanauhaa, lautanauhaa tai kankaasta ommeltu.

Vaihtoehtoisesti hameen päälle voidaan pukea peretniekka, esiliina, jonka materiaali riippuu itse sarafaanin materiaalista, juhlavammassa hienompaa kangasta, arkisemmassa halvempaa. Esiliina on yksivärinen, ruudullinen tai painokuvioinen ja sen helmassa voi olla tehdasvalmisteinen pitsi.

Sekä esiliinan, että vyön paikka on hiukan vyötärön yläpuolella, rintojen alla, sellaisessa kohdassa, missä se luontevasti pysyy.

Päähine on tärkeä osa sarafaanipukua. Aikuinen nainen käyttää sorokkaa tai säpsää, jonka alle hiukset sidotaan palmikoiksi, jotka kiedotaan pään yli. Sorokoita ja säpsiä on useita malleja, esimerkiksi ruppi-perze-sorokka. Päähineet on usein vuoritettu kauniilla painokankailla. Sorokan nisantakainen eli lakimuksen häntä voi olla koristeltu helmin.

Nuorikko pukee päähänsä otsalendan, eräänlaisen värikkään pannan tai kossinkan, joka on silkkihuivista taiteltu leveä kaitale, joka sidotaan pään ympärille. Tytön hiukset ovat letillä, josta riippuvat pitkät, punaiset silkkinauhat.

 

Talvisena päällysvaatteena voi olla turkki tai sarkaviitta. Näitä ei ole tietääkseni suuremmin vielä tutkittu.

Dusegreja, sielunlämmittäjä, on morsiamen vaate ja liittyy enemminkin venäläiseen sarafaanipukeutumiseen. Pukualue on kuitenkin periaatteessa sama ja on vaikea vetää rajaa karjalaisen ja venäläisen pukeutumisen välille.

Sarafaanipukeutumiseen kuuluvat myös korut. Ristit, lasikivikorut ja sormukset, helmet, kantasormukset, lasikivi- tai perhoskorvakorut, metalleina hopea ja pronssi, kuuluvat jopa pröystäilevinä määrinä tähän pukuun.

Sukista ja jalkineista ei ole kovinkaan paljon tietoa. Turvallinen vaihtoehto ovat tummat puuvillaiset tai villaiset polvisukat ja mustat eleettömät nahkaiset avokkaat tai nauhakengät.