1. JOHDANTO

"Kyllä se on komea, joka on luonnonlihava", Heinola

1700-1800 - luvuilla Suomessa talonpoikaisväestön käytössä ollut juhlapuku oli upea käsityötaidon osoitus. Näiden kaunisväristen asujen, kansanpukujen, nykyisin valmistettavat toisinnot ovat kansallispukuja. Tällä hetkellä Suomessa on yli 400 kansallispukua, joista reilut 70 on Suomen Kansallispukuneuvoston hyväksymiä.

Paitsi huikaisevaa käsityötaitoa ja värisilmää, kansanpuvut osoittivat kantajansa siviilisäädyn, varallisuuden, uskonnon sekä kotipaikan. Siviilisäädyn ja uskonnon osoittivat päähineet, varallisuuden ostokankaiden eli silkin, veran ja ostopitsien määrä. Rehevä yleiskuva kertoi puvun kantajan terveydestä ja runsas takamus ja rinnat olivat tärkeät hyviin naimisiin pääsyssä.

Kansan- ja kansallispuvuista puhuttaessa Suomi jaetaan ns. länsisuomalais- ja itäsuomalaistyyppisiin pukualueisiin. Itäsuomalainen eli karjalainen pukualue ulottuu idässä Laatokalle ja lännessä hieman nykyistä rajaa lännemmäs niin, että Joutseno, Ruokolahti ja Parikkala kuuluvat itäiseen alueeseen. Länsisuomalainen alue kattaa koko muun Suomen Pohjois-Suomea ja sen alueelle tyypillisiä pukuja lukuunottamatta.

2. PÄÄHINEET

Onks pääni sillee ja silkkinin levvee?, Humppila

Päähineet siis osoittivat siviilisäädyn, uskonnon sekä sen, onko kantaja kotoisin itä- vai länsisuomalaiselta pukualueelta. Päähine ei ollut vain koriste vaan tunnistamismerkityksen lisäksi sillä ilmaistiin varallisuuden määrää ja sillä oli myös oma merkityksensä pahan torjunnassa; pää piti suojata pahoilta hengiltä ja ajatuksilta.

Lue lisää

Kuvia päähineistä

3. ESILIINA

Esiliinaton emäntä on kuin hännätön hevonen.

Esiliina oli oleellinen osa pukeutumista. Juhlapuvussa se oli asuun kuuluva vaatekappale eikä suojavaate. Vaatteen tärkeyttä osoittavat sen monet nimet, mm. kerstuukki, esna (Varsinais-Suomi), esivaate (Etelä-Suomi), kaati (Pohjois-Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa), vyöliina, vyöllinen (Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Pohjois-Savo), vörkkeli (Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala) sekä polle (Lavansaari). 

Lue lisää

Kuvia esiliinoista

4. HAMEET, PAIDAT, LIIVIT, RÖIJYT, SARKAVIITAT JA KOSTULIT

Punanen on imelätä, harmaa hyvän näköistä, mustasta ei väri parane. 

Naisen puvun yleisvaikutelman tuli olla rehevä. Leveä lantio kieli hyvän synnyttäjän ominaisuuksista, runsas takamus ja rinnat takasivat naisen terveyden ja voimakkuuden.

Lue lisää

Kuvia hameista

Kuvia paidoista

Kuvia liiveistä

Kuvia sarkaviitoista ja kostuleista